Suomen lautapeliseura

Catanin öljylähteet

The Hands that rule the Catan
The Hands that rule the Catan

Catan lyhensi uusimman painoksensa myötä myös nimensä, mutta peli on edelleen sama kuin millaiseksi Klaus Teuber sen vuonna 1995 loi. Peruspeli on pitänyt pintansa vuodesta toiseen ja keikkuu edelleen sadan parhaan pelin joukossa Board Game Geekissä. Aikojen saatossa peli on saanut kaikenlaisia laajennoksia – virallisia ja epävirallisia – Catanin öljylähteet tai itseasiassa ainoastaan Oil Springs of Catan, koska laajennosta ei ole julkaistu suomeksi, on yksi niistä.

Öljylähteet tuovat peliin uuden raaka-aineen, öljyn, joka vastaa kahta mitä tahansa samaa resurssia, ja uuden rakennuksen – metropolin, joka on kaupungin laajennos ja tuottaa kahden resurssin sijasta kolme resurssia.

Öljyn voi vaihtaa omalla vuorollaan pankissa joko kahdeksi samaksi resurssiksi tai poistaa pelistä lopullisesti. Vuorossa voi käyttää niin monta öljyä kuin katastrofilaskurissa on vapaita paikkoja. Jos käytät maksimimäärän öljyä, laukaiset ekokatastrofin vuorosi lopuksi. Katastrofissa heitetään kahta noppaa ja mikäli tulos on seitsemän meri tulvii hukuttaen rannikkokylät alleen, raunioittaen kaupungit kyliksi ja pyyhkien harmittomasti metropolien aallonmurtajia. Muilla katastrofituloksilla poistetaan numerolaaattoja kartalta. Esimerkiksi, jos heitetään yhdeksän, arvotaan kumpi yhdeksikön laatoista saa poistua pelistä. Katastrofilaskuri nollataan ja hulvaton luonnon tuhoaminen öljyllä voi jatkua. Oil Springs of Catan Chits

Voit kerralla omistaaa korkeintaan neljä öljyä ja öljyt lasketaan korttilimiittiisi mukaan. Öljy ei kuitenkaan ole ”kortti” vaan oma pahvimerkkinsä, joten se on rosvolle helppo saalis.

Jos et käytä öljyä voit siis kääntää vuorossasi yhden omistamasi öljylaatan nurin sen merkiksi, että öljy on poistettu pelistä. Kutakin kolmea poistamaasi öljyä kohden saat yhden voittopistemerkin ja se jolla on eniten öljypistemerkkejä, mutta kuitenkin vähintään kolme merkkiä,  saa haltuunsa ympäristöpuolustajamerkin, joka on kahden voittopisteen arvoinen.

Mikäli viides numerolaatta poistuu pelistä, peli päättyy siihen, että meri huuhtoo koko Catanin saaren ylitse ja kukaan ei voita. Jos jollakulla pelaajista on tässä tilanteessa hallussaan ympäristönpuolustajan merkki, on hän kuitenkin moraalinen voittaja.

Laajennoksen suunnittelija Erik Assadourian käväisi huhtikuun lopussa Suomessa ja lautapeliseuralaisilla oli mahdollisuus tutustua tähän laajennokseen suunnittelijan johdolla.  Bruuverissa meitä oli sitten lopulta kolme seuran edustajaa: minä, moo ja mrq. Lämmittelimme ensin vanhan klassikon uudelleen lämmitetyllä versiolla, paikan teemaan sopivasti Beer Moneyllä ja illan päätimme sopivasti Palastgeflüsterillä.

Oma ajatukseni oli välttää suoraa öljyn saamista ajatuksella, että öljy on sitten se resurssi, jota saan aina kun heitä seitsemän – sen kun vain poimin sen sieltä missä sitä kulloinkin on tarjolla ja samalla vältyn rosvon vierailulta omilla maillani.  Öljymonopoli olisi myös ollut oikein nätti. Kaunis ajatukseni kuitenkin kaatui vainoharhaisiin kanssapelaajiin, joiden mielestä jostakin käsittämättömästä syystä öljyä tuottamaton puuruutuni oli melkoinen rosvomagneetti. Catan: Oil SpringsTämän kunniaksi mrq sai heti pelin alussa melkoisen startin ja ennen kuin tuskin kolmea kierrosta oli pelattu, oli öljyllä rakennettu kaksi kaupunkia ja tie. Pian myös moon öljylähteet alkoivat tuottaa mustaa *skaa Catanin tuhoksi ja katastrofit pysäyttivät kokonaan sekä minun että mrq:n pelin. Kolmesta ruudustani hävisi numerolaatta, joista yhden jaoin mrq:n kanssa. Tulvat söivät rannikkokyläni ja pelin alussa kukoistanut puukauppani kuivui kokoon, kun puun tarve pelin edetessä romahti. Lopulta se ainoa kerta kun pidin öljyä kädessäni oli, kun niiden kaverina oli kaksi lammasta – eli ei niin tuon taivaallisen käyttöä  koko resurssille ja sekin ilo kesti vain vuoroni loppuun, kun moo varasti öljynsä  heti ritarilla takaisin.

Minun pelini oli lopulta pelkkää taistelua täydellistä häviötä vastaan ja rakentamalla 14. mittaisen pisimmänt tien varmistin, että voitto ei ainakaan helpolla valu moon suuntaan. Lopulta peli oli yhdestä heitosta kiinni ja kun mrq ei onnistunut heittämään vitosta, seiskaa,  ysiä tai kymppiä omalla vuorollaan ja näin aiheuttamaan lopullista öljykatastrofia, niin pelin vei Erik.  Laajennoksen suunnittelijan läsnäolosta huolimatta emme tajunneet pelin kuluessa huomioida neljän öljyn rajoitusta ja moolla taisi välillä olla kuutisenkin öljyä kourassaan, jotka pelin lopussa muodostivat hänelle unplayable misery burdenin, koska käyttö olisi aiheuttanut välittömän pelin loppumisen  jollakin muulla katastrofiheitoilla kuin seiskalla – jolloin mrq olisi ollut ympäristön puolustajana moraalinen voittaja. Eniten öljyä pelissä käyttänyt moo päätyi toiseksi ja minä ja ympäristön puolustaja mrq jäimme viimeisiksi seitsemällä voittopisteellä.  Hauskaa oli ja pelin ympäristölliset opetukset menivät perille, samoin myös ajatus sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta: ”Öljyn haitoista kärsivät eniten ne, jotka eivät siitä  hyödy!”. Varsin viihdyttävä laajennos kaikesta huolimatta. Suosittelen.

 

 

Catan: Oil Springs
Oil Springs of Catan chits